Eduskunnanoikeusasiamiehen toimistosta vastasi kanteluuni valmistelijana toiminut oikeusasiamiehensihteeri Jari Pirjola. Valmistelija ilmoitti apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin pyynnöstä, että asiassa ei ole ilmennyt aihetta epäillä lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä.

Vastaan seuraavaa:

Ilmoitan tyytymättömyyteni vastaukseen, jonka sain asian valmistelijalta.

Asia on syytä valmistella uudelleen ja esitellä oikeusasiamiehelle.

Vastauksessa kerrotaan että

1) lain mukaan vähemmistövaltuutetulla on oikeus siirtää etnistä syrjintää koskeva asia toimivaltaiselle viranomaiselle
2) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kuka tahansa voi tehdä rikosilmoituksen

Asiallisesti molemmat kohdat ovat toki paikkaansa pitäviä, mutta valmistelija (tai aeoa aiemmassa päätöksessään) on jättänyt huomioimatta pari seikkaa:

1) edelleensiirto-oikeus koskee nimen omaisesti etnistä syrjintää (RL 11:9§), joka on erillinen rikos kiihotuksesta kansanryhmää vastaan (RL 11:8§). Vähemmistövaltuutettu ei ole lain mukaan oikeutettu tekemään moista siirtoa muusta asiasta kuin syrjinnästä. Edelleen menettely on sikäli virheellistä, että vähemmistövaltuutettu on jättänyt käyttämättä laissa ensisijaisiksi keinoksi luettellut aloitteet, neuvot ja ohjeet.

Menettely on paitsi lain vastaista, myös vähemmistövaltuutetun tehtävien vastaista sikäli, että tämän tehtävän on edistää hyviä etnisiä suhteita yhteiskunnassa. Aggressiivinen vaino ei ole tämän tehtävän mukaista, vaan suorastaan sen vastaista. Moinen käytös ei sovellu julkista virkaa hoitavalle.

2) Yksityishenkilönä vähemmistövaltuutettu toki voi tehdä ilmoituksen, mutta virka-ajan ja -aseman käyttö tähän rikkoo lakia. Todistettavasti vähemmistövaltuutettu oli tehnyt tutkintapyynnöt virka-asemassaan esittelyn perusteella.

Perustuslain 2§ 3. momentti määrää, että “Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” Tämä koskee paitsi vähemmistövaltuutettua, myös eduskunnan oikeusasiamiestä ja tämän henkilökuntaa. “Tarkoin lakia” on sellainen ilmaus, että se ei juurikaan jätä tulkintavaraa virkamiesten tehtäväkenttään.

Jos näin selvä rike katsotaan läpi sormien, on legaalin yhteiskunnan perusta aika huonossa kunnossa. Kansalaisille ei jätetä laillisia mahdollisuuksia pistää törttöileviä virkamiehiä kuriin. Laittomuuden tilasta valtionhallinnosta on huonoja kokemuksia ympäri maailmaan ja oman maamme historiassa. On yhteiskunnan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kanssa välttämätöntä, että asia tutkitaan perinpohjin ja julkiseen virkaan kelvottomat virkamiehet erotetaan virastaan. Erityisen raskaan painoarvon asialle antaa se, että virkaa tuolloin hoitanut vähemmistövaltuutettu on sittemmin nimitetty korkeimpien laillisuusvalvojien joukkoon. Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta tilanne on vähintään hullunkurinen, suorastaan uhkaava.

Ystävällisin terveisin,

Teemu Lahtinen