Kauhajoen tapahtumat nostavat vaalien alla varmasti esiin taas suomalaisen asepolitiikan. Vaikka asia on äärimmäisen raskas käsiteltävä, on se silti käsiteltävä.

On yleisessä tiedossa, että monissa kunnissa oppilashuolto on retuperällä. Monimutkaistuva maailma yhdessä monen muun tekijän, kuten esimerkiksi vuodenajan, henkilökohtaisten ongelmien ja ahdistavien uutisten kanssa lienee merkittävä tekijä nuorten pahanolon purkautumiseen traagisesti. Jotkut pääsevät otsikoihin, mutteivät suinkaan kaikki.

Siksi pitää keskustella oikeasta asiasta. Syntipukiksi ei pidä valita sellaista, jolla on kahdessa julkisuutta saaneessa tapauksessa vain välinearvo. Avainsanoina ovat nuorten mielenterveys ja hyvinvointi, eivät aseet.  Tämän vuoksi on tärkeää keskittyä ratkaisemaan itse ongelmaa, eikä rynnätä viattomien kimppuun. Niin kauan kuin nuorilla asiat ovat miten ovat, on tragedioita tapahtuva välineistöstä riippumatta.

Pureudutaan ongelmiin, ei toisiin ihmisiin.