Huolimatta Kauppakamarin, Helsingin kaupunginjohtajan ja monien muiden tyrmäyksestä päähänpisto ruuhkamaksuista näyttää edelleen elävän. Monilta tuntuu unohtuvan, että Suomessa on jo toimiva ruuhkamaksujärjestelmä. Julkisten yhteyksien puute ja riittämätön palvelutaso saavat ihmiset liikkumaan autolla helppouden, vapauden ja hinnan lisäksi.

Ruuhkassa ajaminen kuluttaa paitsi hermoja ja aikaa, myös polttoainetta sujuvaa ajoa enemmän. Ruuhkassa ajaminen maksaa todellista rahaa. Polttoaineen lisäksi keskustaan autoileva maksaa pysäköinnistä pitkän pennin.

Kamera- ja satelliittipaikannukseen perustuvat järjestelmät luovat liikkumisen kannalta kannustinloukkuja ja rajoja, joiden olemassaolo aiheuttaa häiriön liikenteeseen ja käytännössä luo virtuaalisen kaupunginmuurin. Tällaiset tullinpuomit on jo aikoja sitten hävitetty kaupunkien laidoilta ja ihmisillä on ollut mahdollisuus liikkua vapaasti. Tämä on mahdollistanut työvoiman saannin ja taloudellisen kasvun. Tietullit ovat paluuta vanhaan kontrolliyhteiskuntaan.

Ensimmäinen moderni tekniseen seurantaan perustuva ruuhkamaksujärjestelmä perustettiin “sattumalta” juuri Singaporessa, joka ei länsimaisittain ole vapaa oikeusvaltio. Kaikki seurantaan perustuvat järjestelmät ovat myös uhka yksityisyydensuojalle ja mahdollisessa synkässä tulevaisuudessa tarjoavat esiaskeleen totalitarismille. Lisäksi tällaisten järjestelmien perustaminen ja ylläpito maksaa. Anonyymi polttoaineen kulutukseen perustuva ruuhkamaksujärjestelmä ei tällaista mahdollisuutta tarjoa ja järjestelmäkin on valmiiksi olemassa.

Sen sijaan että väkipakolla ajettaisiin käärmettä pyssyyn eli autoilijaa bussiin, tulisi joukkoliikenteen houkutella omin avuin. Se edellyttää liikkujan kannalta kilpailukykyistä palvelua. Joukkoliikenne tulee saada nousuun muuten kuin katkeroittamalla tulevia käyttäjiä.