Aseharrastajat ahtaalla

Olen saanut pari yhteydenottoa ampuma-aseharrastajien suunnasta. Aihe on sellainen että ennemmin tai myöhemmin olin ajatellut asiaan puuttua, viimeistään NRA:n vaalikyselyn kohdalla, mutta mitäpä sitä turhia odottamaan. Aseharrastajat todellakin ajetaan ahtaalle pk-seudun ja Uudenmaan alueella. Tendenssi on myös yleismaailmallista tasoa ja kansallisessa hallinnossakin on ampuma-aseisiin vihamielisesti suhtautuvia voimia. Osiltaan tästä syystä kuluvana vuonna on perustettu Suomeen Kansallinen kivääriyhdistys eli tutummin NRA. Itse en kuulu kyseiseen yhdistykseen, mutta seuraan sen toimintaa.

Olen aseenomistaja ja harrastan myös ammuntaa. Minulla on myös voimassaoleva metsästyskortti, mutta viime vuosien opiskelukiireiden aikana koko tämä harrastuspuoli on jäänyt vähemmälle. Etupäässä harrastukseni on maanpuolustuksellista ammuntaa.

Suomi on hyvin aseistautunut maa. Meillä on kolmanneksi eniten ampuma-aseita asukasta kohden maailmassa ja aseenomistus on hyvin laajaa. Enemmän aseita henkeä kohden löytyy Yhdysvalloista ja Jemenistä, joka on sotien ja kapinoiden jälkitilassa elävä maa. Suomessa lupakäytäntö ja asekontrolli on perinteisesti tiukkaa ja asiallista, ja luvallisilla aseilla tehdään hyvin vähän rikoksia. Länsimaissa on viime vuosina levinnyt kuitenkin mentaliteetti, joka pyrkii rajoittamaan kansalaisten oikeutta omistaa aseita. Kuten muutkin hölmöt ajatukset, myös tämä on viiveellä rantautumassa Suomeen. Muualla maailmassa tausta on kuitenkin täysin erilainen kuin Suomessa ja aseiden hallinnan rajoittaminen voi jossain päin maailmaa ollakin täysin järkevää ja kannatettavaa toimintaa. Ei kuitenkaan Suomessa. Minä en hyväksy minkäänlaisia tiukennuksia perinteiseen suomalaiseen käytäntöön tai lupapolitiikkaan, ja omalta osaltani edistän järkevämpää aseasioita koskevaa lainsäädäntöä.

Ampumaharrastusta uhkaa myös kiristynyt ympäristöpolitiikka, jonka seurauksena maamme ampumaratoja suljetaan. Ajatus on hyvä, mutta ampumaratoja ei pitäisi sulkea, vaan saneerata ajan vaatimukset täyttäviksi. Osaltaan sulkemisbuumi on seurausta siitä, että monet radat ovat kaavoittamattomia ja kunnat ovat kaavoittaneet radoista muka tietämättöminä asutusta lähialueille. Jossain taas huonosti perustettu rata uhkaa pohjavettä. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että ratoja ryhdytään merkitsemään kaavoihin ampumaharrastukseen varatuiksi virkistysalueiksi. Ratojen omistajien olisi vakavissaan otettava huomioon myös kiristyneet ympäristövaikutukset ja kunnostettava radat — uskon tähän löytyvän paljon talkooapua.

Helsingin ympäristössä, jossa asuu neljännes kaikista suomalaisista ja kymmeniä tuhansia ammunnanharrastajia, on todella vähän mahdollisuuksia harrastaa ammuntaa. Ratoja on suljettu asuinrakentamisen tieltä ja vielä olemassaolevia uhkaa sama. Santahaminan radat on suljettu siviileiltä ja Hyrylän radat suljetaan jo vuodenvaiheessa, vaikka alueen rakentaminen on kaukana tulevaisuudessa. Monet ammunnanharrastajat ovat myös yhteiskunnallisesti aktiivisia ja mukana politiikassa. Miksi sitten koko laaja harrastajajoukko on unohdettu? Minä en keksi siihen syytä. Ehkä kukaan ei pidä suomalaisten ampumataitoja ja turvallisen aseenkäsittelyn osaamista niin tärkeänä, että jaksaisi muistaa asian käytännön vaikuttamisessa. Minusta sitä ei saa unohtaa.

Posted in Blogi and tagged , , , .

Espoolainen kaupunginvaltuutettu. Tavoitteeni on kansallisesti solidaarinen, kansanvaltainen, vapaa ja vahva kansalaisyhteiskunta: suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa.