Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen on taipumassa sallimaan sairaaloille erityisluvan muuntaa digisignaali analogiseksi keskitetysti, josta se voidaan jakaa sitten potilashuoneisiin. Ministeri ja media ovat kutsuneet tätä ”jatkoajaksi”. Jatkoaika todellisuudessa olisi pakkodigitalisaation lykkääminen. Sairaaloiden lisäksi on olemassa muitakin vastaavia laitoksia, jossa keskitetty signaalinmuunnos olisi perusteltua. Myös kotitalouksille ja taloyhtiöille tulisi sallia keskitetty muunnos siirtymävaiheen madaltamiseksi.
Ylipäätään digitalisaatiossa mennään perse edellä puuhun. Poliitikot eivät pysty myöntämään Suomen valinneen väärän strategian siirtymisessä ja siten avaamaan mahdollisuuden strategian tarkistukseen. 1990-luvun ideoilla mennään vaikka päin seinää. Strategisen valinnan virheitä ei ennen tätä ole pyritty edes pehmentämään käytännön taktisin ratkaisuin. Saas nähdä, tuleeko digi-tv vaaliteemaksi, ja tuleeko uusi eduskunta puuttumaan asiaan ennen elokuuta 2007, jolloin analogisten lähetysten tulisi loppua.
Olisi ehkä syytä antaa periksi hieman aikataulusta ja ajaa analogiset kanavat alas portaittain. Esimerkiksi ensin voisi lopettaa kaupallisten kanavien analogilähetyksen ja vähän sen jälkeen YLE2-kanavan analogilähetyksen. YLE1 jäisi koko maan kattavaksi analogikanavaksi vuoden—parin ajaksi. Vaihtoehtoisesti voitaisiin TV Finland-tyyppinen koostekanava jättää toistaiseksi analogisesti lähetettäväksi. Tarkistuspiste olisi sitten muutaman vuoden päässä.
Digitelevisio ei juurikaan tuo parempaa kuvanlaatua, vaan sitä pitää odottaa HDTV-lähetysten alkamiseen. Kaupalliset kanavat ovat jo aloittamassa teräväpiirtolähetyksiä, mutta YLE on ajoittanut omien lähetystensä aloittamisen vuodelle 2010. HDTV tuo monille uuden hankintakierroksen, jos nykyinen digiboksi ei sovikaan enää teräväpiirtoaikakauteen.
HDTV vaatii myös enemmän siirtokaistaa tavalliseen digikanavaan verrattuna. Käytännössä yhtä paljon kuin yksi perinteinen analogikanava. Yritin Digitan sivuilta etsiä tietoa käytettävissä olevista taajuuksista, mutten löytänyt. Herääkin kysymys, että onko lisääntyvän siirtokapasiteetin tarvetta huomioitu nykyisiä lisäkanavalupia jaettaessa?
Nykyinen digiboksi ei mitä suuremmalla todennäköisyydellä sovi HD-lähetyksien katsontaan. Ensinnäkin siitä todennäköisesti puuttuu HDMI-liitin, eikä se ymmärrä MPEG4-pakkausta, johon tultaneen siirtymään HDTV-lähetysten myötä, koska sillä saadaan samanlaatuinen kuva mahtumaan kapeamman taajuuskaistan yli kuin mitä nykyinen MPEG2-pakattu kuva vaatii.
Olen kuitenkin eri mieltä kanssasi analogilähetysten jatkamisesta. Ei ole mitään järkeä pitää kahta rinnakkaista lähetysjärjestelmää vuodesta toiseen. Ihan riittävästi on ollut jo aikaa hankkia boksi, ja aikaa on yhä yli kahdeksan kuukautta. Sen sijaan hoitolaitoksille yms. tulee ilman sallia digilähetyksen muuttaminen keskitetysti ja sen välittäminen analogisena laitoksen yhteisantennijärjestelmässä.
Lähtökohtaisesti kahden järjestelmän rinnakkaisylläpito ei tietenkään ole järkevää ja siksi puhuin vuoden enintään parin mittaisesta siirrtymäkaudesta. Nykyisen käytäntö ei ole ollut riittävä, sillä kansalaisilla ei ole ollut todellista tarvetta digitalisaatioon, koska vanhat totutut kanavat ja ohjelmat näkyvät edelleen. Siksi portaittainen alasajo herättäisi paremmin, eikä vastaan tulisi giljotiinikatkaisun aiheuttamaa boksien kysyntäpiikkiä. Mutta tottahan se on: kun on alunperin valittu väärä strategia, on sen korjaaminen jälkikäteen aina vähän tuskallista.
T:T