Vapaus, vakaus ja vauraus

Minulta on muutaman kerran tiedusteltu sivujeni alaosassa esiintyvän “vapaus — vakaus — vauraus” -fraasin merkitystä. Kyseessä ei ole erityisesti näihin vaaleihin tai muihinkaan valittu iskulause, vaan vaakunassani esiintyvä “vaalilause”. Heraldiikassa vaalilauseella ei viitata vaaleihin sinällään, vaan se tarkoittaa mottoa, tunnuslausetta. Kyseessä on siis ylipäätään yhteisöllisen toiminnan tunnuslause.

Hyvin usein vaalilause koostuu kolmesta sanasta ja tämä johtaa siihen että oman vaalilauseeni alkuperäksi on arveltu muun muassa 1930-luvulla toimineen vaakunakomitean vuonna 1936 jättämään ehdotukseen suuresta Suomen valtakunnan vaakunasta sisältyvää vaalilausetta “vapaa, vankka, vakaa”, mutta näin ei varsinaisesti ole. Vaikka motoissa onkin kaksi samaa sanaa, on varsinainen esikuvani Ranskan suuren vallankumouksen tunnuslauseessa “vapaus, tasa-arvo, veljeys”. Vaikka yhteisiä sanoja on vain yksi, on sanojen lukumäärää suurempi yhtäläisyys moton tarkoituksessa: Ranskan vallankumouksen tunnuslause ei kuvaa kolmea tasa-arvoista tavoitetta, vaan toimintaohjeen: vallankumouksen ihanteiden mukaisesti ensin oli saavutettava vapaus, jota seuraisi tasa-arvo. Vapauden ja tasa-arvon avulla saavutettaisiin kansalaisten välinen veljeys. Eräänlaista toimintaohjetta minäkin aikoinani pyrin hahmottelemaan.

Vapaus, vakaus ja vauraus on kronologinen hengeltään. Vaikka käytännössä kaikkia kolmea asiaa voidaan edistää yhtä aikaa ja jopa toisistaan riippumatta, on edellinen kuitenkin seuraavan edellytys. Vauraus on siksi korkein tavotteista, sillä lopulta kaiken ihmisen yhteiskunnallisen toiminnan perusmotiivi on taloudellinen. En perustele tätä tässä vaiheessa enempää, mutta jos perustelu kiinnostaa, niin sellaisen jossain vaiheessa annan.

Ilman vapautta — niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin — syntyy yhteiskuntaan jännitteitä, jotka purkautuessaan suistavat vakauden. Sekasorrossa tai epävakaina aikoina toki eräät yksilöt voivat vaurastua, mutta kokonaisuutena yhteiskunta ei vaurastu vaan jopa menettää vaurauttaan. Diktatuurien ja totalitarismin aikoina yhteiskunta on kyllä vakaa ja vaurauttakin syntyy, joskus jopa kaikia yhteiskunnan jäseniä koskien, mutta vapauden puute itsessään luo jännitteitä.

Abstraktit tavoitteet vapaus, vakaus ja vauraus ovat lähiajan poliittisen tavoitteeni: kansallisen solidaarisuuden, kansanvaltaisuuden ja vapaan sekä vahvan kansalaisyhteiskunnan taustalla. Näillä tavoitteilla luodaan edellytykset vapaudelle ja vakaudelle ja mahdollistetaan vaurauden kasvu. Kansallinen solidaarisuus ja kansanvaltaisuus lannistavat sosiaalisten ristiriitojen ja jännitteiden syntymistä.

Kansallinen sanomani kytkeytyy myös näihin ihanteisiin. Kansallisvaltio on vastaus etnisten ristiriitojen ennaltaehkäisyyn. Olemassa olevien esimerkkien valossa monietninen tai -kulttuurinen yhteiskunta ei voi olla yhtä aikaa sekä vapaa että vakaa. Jos yhteiskunta on vapaa, kasvavat etniset ristiriidat vapaasti ja jännitteitä syntyy. Aika ajoin ne poksahtelevat ja pienimuotoisia kahakoita tapahtuu. Tällaisessa yhteiskunnassa vain harvan on hyvä elää. Jos monikulttuurinen yhteiskunta on taas vakaa, on se johdettu rautaisella poliittisella johdolla Neuvostoliiton, Irakin tai Jugoslavian tapaan. Myös länsimaissa on havaittavissa tendenssiä, jossa monikulttuurisuutta rakennetaan yhtä aikaa poliisivaltion kanssa. Tällöin ei voida puhua vapaudesta ja jännitteet joka tapauksessa kasvavat purkautuakseen poliittisen otteen heltyessä.

Suomen perinteinen malli on uhattuna. Maamme koeteltu ja hyväksi havaittu malli vähemistöjen aseman suhteen on menettämässä johtoroolinsa amerikkalais- ja eurooppalaisperäisen monikultturismin mallille. Tämä ei mitenkään päin tarkasteltuna näytä suotuisalta kehitykseltä. Siksi sille on pantava stoppi!

Posted in Blogi and tagged , , , , , , .

Espoolainen kaupunginvaltuutettu. Tavoitteeni on kansallisesti solidaarinen, kansanvaltainen, vapaa ja vahva kansalaisyhteiskunta: suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa.