Kommentti presidentin maahanmuuttopolitiikasta

Tasavallan presidentti Tarja Halonen käsitteli uudenvuodenpuheessaan muun muassa siirtolaisuutta.

Siirtolaisuus on noussut nopeasti keskeiseksi aiheeksi eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa keskustelussa. Siirtolaisuudessa on aina kyse ihmisestä, eikä häntä saa nähdä vain tarvittavana työvoimana. Siirtolaisuus on vaikea ja haasteellinen asia siirtolaiselle itselleen ja hänen perheelleen samoin kuin hänen vanhalle ja uudelle kotimaalleen. Suomen on pohdittava omaa maahanmuuttopolitiikkaansa, mutta tarvitsemme myös enemmän ja parempaa kansainvälistä yhteistyötä. Euroopan unionin ja YK:n aloittamaa työtä on jatkettava ponnekkaasti. Ihmisillä on oltava vapaus liikkua, mutta ihmisten muuttoliike on tehtävä myönteiseksi asiaksi kaikille osapuolille.

Presidentti on havainnut, että kansalaispiireissä on ryhdytty keskustelemaan asiasta, joten ehkä tässä on odotettavissa asiasta myös poliittista keskustelua. Hän yhtyy muun muassa minun esittämääni näkemykseen siitä, että siirtolainen ei ole vain tuotannontekijä. Hän myös tunnustaa siirtolaisuuteen liittyvän vaikeuksia ja haasteellisuuksia, jotka koskettavat lähtömaata ja kohdemaata. Epäilyttävänä pidän termin “kotimaa” käyttöä molemmissa tapauksissa. Periaatteessa “siirtolainen” on niin vanha termi, että kohdemaa on alun perin ollut “siirtomaa”. Nykyään kun siirtolaisuus ei olekaan suuntaunut Euroopasta muulle maailmaan, vaan päinvastoin, on siirtomaa ehkä vähän provosoiva termi. Kaikissa tapauksissa se ei kuitenkaan ole harhaanjohtava, sillä osalla maahanmuuttajista on siirtomaaherran elkeet.

Varovaisesti tunnen rohkaistusta Halosen lopetuslauseesta. Jos maahanmuuttopolitiikkamme lähtökohta olisi se, että muuttoliikkeen on oltava myönteistä Suomelle, niin ainakin teoriassa rajataan laajamittainen maahanmuutto sekä hyödyttömät ja haitalliset maahanmuuttajat politiikan ulkopuolelle. Pitkältihän tällainen periaate on ollut aina ennen 90-lukua. Silloin alkanut monikultturismin propaganda uskotteli, että maahanmuutto on itsessään hyödyllistä, riippumatta tosiasioista. Tällaista ajattelua on vieläkin valtionhallinnossa ja monissa maahanmuuttoa puoltavissa poliitikoissa, mutta trendi on lievästi laskeva. On kuitenkin olemassa merkittävä riski, että roskaväen maahantuottamista perustellaan edelleenkin uskonnonomaisella “maahanmuutto on myönteinen asia Suomelle”-valheella. Tästä syystä Halosen puhe ei anna mitään erityistä syytä riemuun.

Mutta ehkä asiasta saa nyt keskustella.

Posted in Yleinen.

Espoolainen kaupunginvaltuutettu. Tavoitteeni on kansallisesti solidaarinen, kansanvaltainen, vapaa ja vahva kansalaisyhteiskunta: suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa.