Mihinkään ei pidä ryhtyä suin päin ja etenkin vaaleihin osaaottavan on esiteltävä joitakin tavotteita, joita kohti aikoo pyrkiä. Edustajisto osuuskaupassa vastaa osakeyhtiön yhtiökokousta. Koska HOK-Elannolla on jäseniä (eli ”osakkaita”) yli puoli miljoonaa, ei koolle kutsuta osuuskunnankokousta, vaan toimitetaan vaalit edustajien valitsemiseksi.
Edustajisto on siis osuuskaupan asiakasomistajien valitsema ylin päätöksentekoelin. Sen tärkeimpiä tehtäviä on päättää osuuskaupan tuloksen käytöstä ja valita osuuskaupan hallintoneuvosto, joka puolestaan valitsee osuuskaupalle hallituksen. Edustajisto kokoontuu normaalisti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tässä suhteessa se muistuttaa yhdistyksen kokousta.
Yritys hyötyy edustajistostaan saadessaan laajan kontaktipinnan asiakasomistajien ja osuuskaupan johdon välille. Näin se voi ennakoida asiakkaiden mielialoja ja vastata nopeammin ja paremmin asiakkaiden odotuksiin, kuin jälkikäteen asiakkaiden käyttäytymisen perusteella reagoivat kaupat. Tässä tavoitteena on entistä paremmat palvelut, eivätkä suuremmat voitot.
Tavallinen osuuskaupan jäsen ei välttämättä ole erityisen kiinnostunut yrityksen hallinnosta, eikä pidäkään. Sitä varten asia on uskottu edustajistolle. Jokaista kuitenkin koskettaa näin suuren yrityksen toiminta alueellaan. Sen pitäisi kiinnostaa myös niitä, jotka eivät ole yrityksen jäseniä. Yhteisöllisenä yrityksenä HOK-Elanto vaikuttaa toimialueellaan moneen asiaan aina kaavoituksesta ja ihmisten liikkumisesta lähtien koko yhdyskuntarakenteeseen. Liian aggressiivisena se voisi voittoja tavoitellessaan sortua haitalliseen kilpailuun, ellei edustajisto hallintoneuvoston avulla aseta suitsia voimakkaalle kasvulle. On meidän etumme, että kasvu tapahtuu terveellä pohjalla kilpailua vääristämättä.
Fanaattisenkin osuuskaupan jäsenen etu on, että yritysten välinen kilpailu toimiii. Tämä puoli eettisestä toiminnasta unohtuu monesti niiltä, jotka mielellään eettistä toimintaa korostavat. Heille eettinen toiminta on yhtä kuin Reilu Kauppa™, luomutuotanto, hyvä henkilöstöpolitiikka ja ympäristöystävällinen toiminta. En halua kiistää niiden osallisuutta eettisessä toiminnassa, mutta koko kuvaa ne eivät muodosta. Minäkin suosin lähituotantoa, henkilöstöään kunnioittavaa yritystä, ympäristöystävällisyyttä ja lähellä sijaitsevia pieniä myymälöitä (tosin oma lähikauppani on hypermarketti). Reilu pitää olla omistajia ja kilpailijoitakin kohtaan.
Voitonjaosta päättäminen mainitaan edustajiston tehtäväksi. Osuuskunta ei jaa osinkoa, vaan maksaa korkoa osuusmaksulle. Käytännössä kyse on samasta asiasta, joskin osuusmaksun korkoa verotetaan lievemmällä periaatteella. HOK-Elannon jäsenelle tuleva vuosittainen voitto-osuus on vaihdellut 5-7 euron välillä, eikä siten ole sijoitusmielessä merkittävä tulo kenellekään. Koron summa vastaa kokolailla kuukausittaisen bonuksen osuutta.
Suhteellisesti korko on hyvä sijoitus, sillä vertailun vuoksi saman (verollisen) osingon saamiseksi esimerkiksi Nokian osakkeita olisi viime vuonna pitänyt omistaa n. 15 kpl joiden hinta olisi ollut HOK-Elannon osuusmaksuun (35e) nähden kymmenkertainen.
Toisin kuin osakeyhtiössä, ei osuuskaupassa voi kasvattaa rajattomasti korkotuloa hamstraamalla lisäosuuksia. Sijoitusmielessä en usko kenenkään liittyneen osuuskaupan jäseneksi. Siksi suosin voiton käyttämistä palvelujen parantamiseen ulosjaon sijaan. Inflaation kuittaava korko on jo riittävä.
Tuollaisten ”suurten linjojen” lisäksi minulla on muutama konkreettinen ajatus, joita haluaisin edistää HOK-Elannossa:
Ensimmäiseksi olen monesti kaivannut paremmin vetäviä kassoja omassa ”lähikaupassani”. Arkiruuhka on jo ärsyttävä, mutta etenkin juhlapyhien tienoilla ruuhka on sietämätön. Leppävaaran Maxissa/Prismassa oli taannoin ”pikakassat” joihin sai tulla korkeintaan viiden ostoksen kera. Systeemi köhähteli välistä siinä kun kassalle kuitenkin päräytettiin kärryjen kera. Kyltti jossa rajoitteesta kerrottiin ei tehonnut ja jotkut saattoivat kokea sen jopa ärsyttävänä rajoituksena. Lontoossa käydessäni huomasin monessa valintamyymälässä ”korikassat”. Systeemi toimi niin, että myymälän ulosmenossa asiakasvirta ohjattiin kaitein yhteen jonoon (ei siis mitään jonotuslippuja), joka liikkui vinhasti, koska kassapisteitä oli useita. Näihin ei päässyt kärryillä, vaan olivat korkeintaan korillisen hankintaan soveltuvia. Asioidessa ei tullut ”pikaista” fiilistä, vaan itse asiakaspalvelutapahtuma oli rauhallinen ja miellyttävä jonosysteemin nopeudesta huolimatta. Tällaisia haluaisin normaalien kassojen rinnalle vilkkaimpiin myymälöihin.
Toiseksi kesällä Oulun puoluekokouksessa muistan nähneeni siellä paikallisen Osuuskauppa Arinan pyörittämän kioskin, joka toimi myös grillinä. Mielestäni tällainen olisi oiva lisä HOK-Elannon toimintaan. ABC:t ovat kyllä tarjonneet aterioita ja vähittäiskauppaa normaalien aukioloaikojen ulkopuolella, mutta usein automatkan päässä. Näiden ja Ärrän rinnalle voisi hyvinkin mahtua kävelymatkojen päässä olevia toimipaikkoja.
Kolmanneksi liikun vähän heikoilla jäillä, koska minulla ei vielä ole kokemusta edustajiston toiminnasta. Mistään ei kuitenkaan ole käynyt ilmi, että edustajisto toimisi muuten kuin noissa kevät- ja syyskokouksissaan. Se valitsee keväällä nimitysvaliokunnan valmistelemaan syyskokouksen hallintoneuvoston valintaa, mutta siihen se taitaa jäädä. Minusta edustajisto voisi ryhmittyä tärkeiksi kokemiensa asioiden mukaan valiokuntiin, jotka sitten perehtyisivät kukin johonkin osuuskapan toiminnan alaan. Sitä kautta osuuskauppakin voisi hyödyntää edustajistoa toiminnankehittämisessään.
Loppuyhteenvetona vielä tavoitteet kokoonpuserrettuna:
- kokonaisvaltainen eettisyys
- oikeasti reilua liiketoimintaa eikä Reilu Kauppa™-lisenssin suosimista muiden kustannuksella
- hyvät lähipalvelut ennen voitonjakoa
- ”S-Kioski”
- korikassat
- edustajiston merkityksen kasvattaminen
Katotaan jos tässä vielä tulee muuta mieleen. Voit myös kertoa minulle, jos mielestäsi joitain asioita tulisi huomioida HOK-Elannossa. Lupaan harkita kaikkia ehdotuksia.
