Päivän Kauppalehti ruotii aluepolitiikan kustannuksia keskiviikon ”metsäsokin” jälkimainingeissa. Huomasin myös Husein Muhammedin käsittelevän alueellistamista uusimmassa merkinnässään. Aihepiiri on merkityksellinen kunnallispolitiikan kannalta, vaikka päätöksistä vastaakin ensisijassa valtio.
Teknillisen korkeakoulun tuotantotekniikan professori Esko Niemen mukaan aluepolitiikka on paitsi kallista ja epäekologista myös äärimmäisen epäoikeudenmukaista taajamien asukkaiden näkökulmasta. Aluepolitiikan kustannuksiksi veronmaksajille on laskettu 7 miljardia euroa ja Kauppalehti vertaa summa kunnallisveroon laskien, että sillä rahalla voisi laskea Suomen keskimääräistä kunnallisveroa kymmenellä prosenttiyksiköllä nykyisestä 18,4 %:sta. Meillä Espoossa nykyinen kunnallisvero on 17,5 %.
Aluepolitiikan suurimmat maksajat ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Päijät-Häme, ja suurimmat saajat puolestaan Ahvenanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Lappi. Pitää korostaa, että kysymys on todellakin politiikasta eli poliittisesti valitusta linjasta eikä mistään vaikutuspiirimme ulkopuolella olevasta. Tämän menoerän johdosta suomalaisilla on Euroopan huonoinpiin lukeutuva ostovoima ja korkeimpiin kuuluva veroaste. Jokainen osannee päätellä, millaisia seurauksia tästä on kullekin. Taloudellisesta ahdingosta seuraa monenmoista sosiaalista ongelmaa.
Aluepolitiikka on yksi surullinen esimerkki, jossa hyvää tarkoittaen tehdäänkin karhunpalvelus. Maahanmuuttajien hyysäämisestä kirjoitin aiemmin. Eivätkä nämä ainoita ole, mutta asioita on käsiteltävä yksi kerrallaan.
Niemi muistuttaa aluepolitiikan olevan paitsi kallista, myös epäekologista ja epäoikeudenmukaista taajamien asukkaiden näkökulmasta. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että kuinka paljon ihmiset saavat kustantaa omaa elämäänsä toisten työstä. Tärkeä muistutus on, että ihmiset saavat valita asuinpaikkansa mielensä mukaan, mutta valinta ei anna oikeutta vaatia muita maksamaan kunkin omasta valinnasta. Ihan kertauksena lainaan jälleen Anders Chydeniusta:
”Mitä enemmän jossakin yhteiskunnassa toisilla on tilaisuus elää toisten työstä ja mitä vähemmän toiset saavat itse nauttia vaivansa hedelmiä, sitä enemmän ahkeruus lamautuu. Edelliset tulevat ylpeiksi, jälkimmäiset toivottomiksi, ja molemmat haluttomiksi.”
Kuten vuosisadan verran aiemminkin, on ”riisto” poliittisia linjajakoja tekevä. Keskustelua käydään siitä, että kuinka paljon tekemätön saa riistää tekijää itsensä elättämiseen. Asetelma on sama kuin teollisena aikakautena, mutta näennäisesti se on kääntynyt ylösalaisin. Jos 1800-luvulla työtätekemätön porvari riisti työtätekevää proletariaattia, riistää 2000-luvulla työtätekemätön prekaari työtätekevää veronmaksajaa. Se on epäoikeudenmukaista, mutta tätä ei ymmärretä perinteisesti sorrettujen puolta pitäneissä joukoissa. Juicen sanoin ”Kun herra se tehdään rengistä, se ei piittaa vanhasta jengistä.”
Muualla Suomessa kunnat taistelevat epätoivoisesti menojen ja tulojen epäsuhtaa vastaan ja hakevat armonaikaa liittymällä toisiinsa. Syypää kuntasektorin ongelmiin on Helsingissä, tarkemmin sanottuna valtion keskushallinnossa. Oikeasti kuntien ongelmana ei ole koko tai asukasluku, vaan valtion kontrolli ja määräysvalta. Lainsäädännöllä kunnille on kasattu koko ajan uusia tehtäviä ja vastuista ja ”korvattu” velvoitteita sitten erilaisin siirtosummin. Tässä asia kytkeytyy jälleen aluepolitiikkaan. Minusta kuntasektorin ongelma ei siis ole kvantitatiivinen, vaan kvalitatiivinen. Ratkaisu olisi vähentää valtion kontrollia ja kuntien tehtäviä. Kun kunnat saavat itse päättää palvelutasostaan ja varainkeruustaan, on tulojen ja menojen tasapainottaminen paljon helpompaa. Ehkä Chydenius oli tässäkin aikaansa edellä.
Hei! Asun Lapissa ja yksi syy Lappiinkin kohdistuvaan suuren tulonsiirtoon on mielestäni se, että täällä työn teko ja yritteliäisyys on lainsäädännöllisin syin tehty mahdollisimman vaikeaksi. Tuhansia neliökilometrejä parasta metsämaata on suojeltu pysyvästi hyötykäytön ulkopuolella ja monilla muilla metsäalueillakin on käyttörajoituksia. Jokin aika sitten Museovirasto halusi kieltää mökkiyritäjää rakentamasta mökkejä Kilpisjärvelle, koska se rikkoisi ”kansallismaisemaa”. Ounasjoki ja Vuotoksen alue on suojeltu vesivoimarakentamiselta. Urho Kekkosen kansallispuistoa perustettaessa valtio lupasi rakentaa ns. Martti-Tulppio tien mahdollistamaan hakkuut syvemmältä kairasta kompensoimaan kansallispuiston perustamista. Tietä ei ole vieläkään rakennettu vaikka kansallispuisto on ollut olemassa jo lähes 30 vuotta. Itä-Lapin metsureita jäi tien rakentamatta jättämisen takia työttömäksi. Näistä lähtökohdista katsoen ei ole mikään ihme jos veronmaksajien rahaa joudutaan lapioimaan Lapin tekohengitykseen.
Hei Otto ja heti alkuun anteeksipyyntöni myöhäisestä vastauksesta. jotenkin tämä komentti oli päässyt tulemaan ohi silmien ja huomasin sen vasta nyt.
Niin kauan kun valtio omilla toimillaan vie mahdollisuuksia tienata elantoa, on oikeudenmukaista että valtio korvaa siitä. Näen kansallispuistojen olemassaolon sellaiseksi valtion toimeksi, että se kannattaa. Siltä osin pysyvä tulonsiirto on siis kohtuullista.
Muilta osin olisi kuitenkin ehkä parempi, jos säätelyä ja siitä johtuvaa rahanliikuttamista vähennetään ja annetaan Lapille vapaus elää omin voimin.
Pingback: Sananen siitä mistä kaikki odottavat sanasen sanottavan - Teemu Lahtinen - uusi espoolaisvaltuutettu
Siis kannatat valtion rahoittamien kansallispuistojen ja natura-alueiden perustamista? Uskomatonta järjettömyyttä. Tunnetko sanaa puupula%
Ja sitten aluepolitiikasta:
Uusimaa maksaa varmaan minunkin elämisen, vaikka tätä vahvasti epäilen (autoa käyttävä koneistaja satakunnasta). Täällä auto on pakollinen ja Väitän että tieliikenteestä kerättävien verojen summa on lähellä 10 miljardia. Aika iso osa koko valtion budjetista.
Eduskunnan liepeillä elävät tuhannet virkamiehet maksavat nekin veroa ja ”elättävät” muuta suomea, mutta nauttivat palkkansa todellisen työn tekijöiden, laajan alihankintaketjun ympäri maakuntia tehokkaasti pienellä palkalla tekevien ammattilaisten kirstusta,, ymmärsitkö?
Ja lisäksi espoo kerää paljon veroa siellä asuvien erittäin kovapalkkaisten yritysjohtajien ansioverosta, kun nämä taas nauttivat maakuntien tehtaissa työtä (kohtuullisemmalla palkalla) tekevien työn hedelmiä.
En väitä etteikö siellä tehtaita olisi, mutta pointtini varmaan ymmärrät.
Täytyy kysyä itseltään, että miksi äänestin persuja.
Vesku, väitteesi 10 mrd tieliikenneverossta on aika kova, sillä koko liikenteen (tie-, raide-, meri ja ilma) on katsottu kokonaisuudessaan n. 5-7 mrd euroa. No, numerot ovat sivuseikkoja, mutta taustoittavat toki tietotasoa.
Muuten lähdet aika rohkeista olettamuksista ja tunget sanoja suuhuni. Kaiken kaikkiaan argumentoit ohi aiheen, enkä näe mielekkääksi väittellä siitä paljonko liikenne tuottaa ja mikä sen palautusprosentti investointeina on. Se on erillinen kysymys aluepolitiikaasta, joka tarkoittaa elinkeinotukiaisia. En näe pointtiasi, mutta etpä tainnut sinäkään nähdä minun. Mutta sanonpa että kateus vie kalatkin vedestä.