Suomen Sisu vaatii asiallista keskustelua maahanmuutosta

Hyvin menneet kunnallisvaalit ovat säikäyttäneet monet turvautumaan halpamaiseen sanankäyttöön demokraattisten vaalien voittajia kohtaan. Eräs tällainen pelästynyt on James O’Connor, joka (HS 4.11.) lateli julki joukon syytöksiä, herjauksia ja omia ennakkoluulojaan.

Millaista populismia on ottaa esille sellaisia asioita, josta on tarkoituksella vaiettu vuosikausia ja joiden esittäjiä on leimattu ja edelleen leimataan tyhmiksi, yksinkertaisiksi ja ihmisvihamielisiksi? Minä ymmärrän populismin kansansuosion kalasteluksi gallupsuosion mukaan. Oikean, vaikkakin epäsuositun, linjan edustaminen on kaikkea muuta kuin populismia; se on vastuullista politiikan tekoa.

O’Connorin vaatimus kansan moniäänisyyden huomioimisesta on periaatteessa oikea ja yhdyn siihen. Outoa on sen sijaan se, että jotkut äänet asetetaan eriarvoisiksi toisten kanssa. Juuri me olemme murtamassa yksiäänistä hymistelyä.

Todellisuus on juuri se, mitä haluamme tuoda esille poliittisessa prosessissa. Me haluamme kumota ja syrjäyttää ideologiset uskomukset yhteisten asioiden hoidossa. Tosiasiat on tunnustettava, vaikka ne olisivat ikäviä ja sopimattomia vallitsevan eliitin maailmankuvaan. Tällaisen tosiasian kertoja esiintyy samassa roolissa, kuin kahleista vapautettu esiintyy Platonin luolavertauksessa. Yhtä lailla vallitsevan linjan edustaja herjaa vapauttajaansa.

Koko historiansa ajan Suomen Sisu on ollut jatkuvassa vuorovaikutuksessa toista mieltä olevien kanssa, joten “yksipuolisesta kritiikistä” ei voi uskottavasti syyttää. Me käymme jo vuoropuhelua, ja on ilo saada laajemmat joukot mukaan. Keskustelukulttuuri tuntuu nyt mukaan tulleilla olevan vielä vähän hukassa.

Esimerkiksi laatusanojen viljely onnistuu myös toisin päin: Siirtolaisuus ja maahanmuutto ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä, joiden edessä yksinkertaistava, usein utopisoiva ja katteeton monikultturismi on hyödytöntä, ellei suorastaan vahingollista.

Julkinen keskustelu aihepiiriin liittyvistä ongelmista on ollut yksi Sisun strategisista tavoitteista. Suomen ja maailman lukemattomilla ongelmilla on omat tarkkailijansa ja keskustelunsynnyttäjänsä, mutta ei pidä erehtyä luulemaan yhden asian liikkeeksi sellaista, joka on ensimmäisenä tuonut esiin jonkun tietyn ongelmakentän. Liityn O’Connorin vaatimukseen lopettaa monikulttuurisuuteen liittyvistä ongelmista vaikenemisen.

Vetoan keskusteluun liittyviä luopumaan yksilöiden syyttelystä sekä henkilöön menevästä argumentaatiosta ja keskittyvän ongelmista puhumiseen. Vuoropuhelu edellyttää molemminpuolista kunnioitusta, mutta viime aikoina emme ole kokeneet sellaista. Henkilökohtaisesti ymmärrän, että kun me olemme nyt monille kovin uusi asia, että monia pelottaa ja tiedonjano on suurta. Mutta emme me halua olla esillä, me haluamme että asiat ovat.

Posted in Blogi and tagged .

Espoolainen kaupunginvaltuutettu. Tavoitteeni on kansallisesti solidaarinen, kansanvaltainen, vapaa ja vahva kansalaisyhteiskunta: suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa.