Kerjäläiselle antamisesta rikos

Pääsääntöisesti suomalaiset osaavat suhtautua kerjäläisiin oikein ja kävelemään ohi näitä noteeraamatta. Jotkut sekopäät toki ylläpitävät kaikenlaisia majoitus- ja toimintakeskuksia, mutta muutamat vanhemmat ihmiset ilmeisesti kuvittelevat tekevänsä hyvää kun antavat lantin tai pari kerjäläiselle.

Laajoille kansalaispiireille on kuitenkin täysin selvää, että kyse on järjestäytyneestä toiminnasta, jonka varjolla tehdään myös rikoksia. Kerjäläiselle annetut rahat tukevat järjestäytynyttä rikollisuutta. Pahaa aavistamatonta kansalaista on toki paha syyttää osallisuudesta, mutta lainsäädännöllä muutoin lainkuuliaiseen Suomen kansaan saataisiin selkeä signaali.

Järjestäytyneessä rikollisuudessa on erotettavissa kolme eri toimijaa: itse rikolliset, näiden uhrit sekä mahdollistajat, eli rikollisten toimintaa enemmän tai vähemmän tahattomasti tukevat sinänsä viattomat kansalaiset. Perinteisesti kaksi ensimmäistä kategoriaa on huomioitu tavalla tai toisella, mutta kolmannen ryhmän kontrolli on melko uusi asia. Suomessa sitä on toteutettu vain seksin oston kieltävässä laissa.

Suomessa on rangaistuksen uhalla kielletty seksipalveluiden osto ihmiskaupan kohteena olevalta henkilöltä. Tästä seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tuomioita asiassa ei liiemmin ole annettu, sillä langettavuus edellyttää tietoisuutta tai “olisi pitänyt tietää” -kriteerin täyttymistä. Signaali kuitenkin on vahva, mutta kohdejoukko ei välttämättä ole sitä lainkuuliaisinta kansanosaa.

Keskustelu siitä ovatko katujen kulmissa istuvat naiset osa järjestäytynyttä rikollisuutta vai sen uhreja on tässä yhteydessä toissijaista. Keskustelu kerjäämisen kieltämisestä etenee myös riippumatta tästä asiasta ja niin pitääkin, se on paljon monisyisempi asia. Jos järjestäytyneelle kerjäläiselle rahan antaminen olisi esimerkiksi sakolla tuomittava rikos, loppuisi hyväntahtoisten mummojen “almujen” anto tehokkaammin, kuin mitä seksin osto uhreilta on.

Kokonaan oma ja paljon vakavampi rikostyyppinsä oli tämä ajatteluelimensä pehmentäneiden harjoittama “sosiaalikeskus” -toiminta, jossa tarjotaan majoitusta ja muita elämisen peruspalveluita järjestäytyneelle rikollisuudelle. Verrokkina olevaan seksikauppaan se suhtautuu parituksena. Järjestäytyneen rikollisuuden aktiivisesti tukemisesta pitäisi voida tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. Törkeä tekomuoto lähentelee jo osanottoa rikolliseen organisaatioon.

Kielletäänkö rikollisuuden tukeminen?

Posted in Blogi and tagged , , , .

Espoolainen kaupunginvaltuutettu. Tavoitteeni on kansallisesti solidaarinen, kansanvaltainen, vapaa ja vahva kansalaisyhteiskunta: suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa.