Sapelisenaatin paluu

Aamulehti maalaili uhkakuvaa Suomen pyrkimyksistä kohti poliisivaltiota. Aamulehden suorapuheisuus on virkistävää nykyisessä ilmapiirissä, jossa herkempi osa kansakuntaa on jo todennut maamme olevan pitkällä kehityksessä.

Aivan hiljattain eduskunta hyväksyi uuden ampuma-aselain, jonka keskeinen sisältö jäi hämärään tulevien asetusten varaan. Tässä yhteydessä siirrettiin huomaamattomasti osa lainsäädäntövaltaa toimeenpaneville viranomaisille, muun muassa sisäasiainministeriölle ja poliisihallitukselle, jota Mikko Paatero johtaa.

Pitäydyn kuitenkin Aamulehden esittelemässä teemassa, enkä ruodi aselakia nyt syvemmälti. Aamulehti muistuttaa edesmenneen poliisiylijohtaja Markku Salmisen todenneen poliisin työkalujen olevan kohdallaan ja nostaa esiin Paateron toimivaltuuksia lisäävän linjan. Paatero on jo aiemminkin osoittanut kelvottomuutaan hoitaa virkaansa, eikä tämä asia suinkaan kevennä hänen vastuutaan poliisivaltiokehityksestä.

Suomalaiset luottavat vielä poliisiin, etenkin poliisikoulutuksen saaneisiin kenttätyön tekijöihin, mutta luottamus on jo lähtenyt rapautumaan poliisin ylijohdon kohdalla. Nämä lakimieskoulutuksen saaneet virkamiehet eivät tunne kansaansa eivätkä käytännön työntekoa.

Riskinä on, että ylijohtoa ja kansaa erottava juopa heijastuu myös poliisin kenttäorganisaatioon ja lopulta poliisin arvostus laskee muulle maailmalle tyypilliselle tasolle. Tätä en toivo, enkä usko sitä toivovan kovin monen muunkaan.

Luottamuksen lujittamiseksi pitäisi poliisin ylijohto vaihtaa perusteellisesti ja varmistaa jatkossa valintaprosessien toiminta niin, että poliittisten nimitysten sijaan ammattimiehet suodattuvat ylijohtoon.

Poliisi tarvitsee lisää suorituskykyä. Suorituskyvyn lisääminen toimivaltuuksien lisäämisellä on kuitenkin korjausliikkeenä sama kuin pakkasella housuun kuseminen. Salmisen sanoin toimivaltuudet ovat riittävät, mutta kunpa vain yksittäisillä poliisimiehillä olisi aikaa tehdä työnsä. Niukkuuden aikana poliisi joutuu “priorisoimaan” tehtäviä, jättämään pienempiä rikoksia tutkimatta ja joskus jopa “oikaisemaan” eli rikkomaan kansalaisten perusoikeuksia. Toimivallan lisääminen tarkoittaisi oikotien virallistamista.

Pienempi joukko suuremmin valtuuksin on jo yhteiskuntarauhankin kannalta pelottava ajatus. Käytännössä toimivaltuudet eivät näy tavallisen kansalaisen arkiturvallisuuden lisääntymisenä, mutta riski oikeusvaltion väkivaltaisesta kuolemasta on päivä päivältä todellisempi.

Lisääntynyttä työtaakkaa varten poliisin on saatava lisää sitä oikeaa työtä tekevää henkilöstöä ja henkilöstön jaksamiseen on panostettava. Voimavarat voidaan hyvin siirtää ylijohdosta ja poliisihallituksen jäsenkirjavirkamiehistä oikealle poliisille. Yksikään poliisiksi valmistunut ei saisi jäädä työttömäksi eikä sisäänottomääriä pidä laskea, vaikka poliisihallitus sellaista aikookin.

Kuinka ollakaan, termi poliisihallitus on kovin läheinen sapelisenaatin kanssa.

Posted in Blogi.

Espoolainen kaupunginvaltuutettu. Tavoitteeni on kansallisesti solidaarinen, kansanvaltainen, vapaa ja vahva kansalaisyhteiskunta: suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa.