Suomessa on jo toimiva ruuhkamaksujärjestelmä

Huolimatta Kauppakamarin, Helsingin kaupunginjohtajan ja monien muiden tyrmäyksestä päähänpisto ruuhkamaksuista näyttää edelleen elävän. Monilta tuntuu unohtuvan, että Suomessa on jo toimiva ruuhkamaksujärjestelmä. Julkisten yhteyksien puute ja riittämätön palvelutaso saavat ihmiset liikkumaan autolla helppouden, vapauden ja hinnan lisäksi.

Ruuhkassa ajaminen kuluttaa paitsi hermoja ja aikaa, myös polttoainetta sujuvaa ajoa enemmän. Ruuhkassa ajaminen maksaa todellista rahaa. Polttoaineen lisäksi keskustaan autoileva maksaa pysäköinnistä pitkän pennin.

Kamera- ja satelliittipaikannukseen perustuvat järjestelmät luovat liikkumisen kannalta kannustinloukkuja ja rajoja, joiden olemassaolo aiheuttaa häiriön liikenteeseen ja käytännössä luo virtuaalisen kaupunginmuurin. Tällaiset tullinpuomit on jo aikoja sitten hävitetty kaupunkien laidoilta ja ihmisillä on ollut mahdollisuus liikkua vapaasti. Tämä on mahdollistanut työvoiman saannin ja taloudellisen kasvun. Tietullit ovat paluuta vanhaan kontrolliyhteiskuntaan.

Ensimmäinen moderni tekniseen seurantaan perustuva ruuhkamaksujärjestelmä perustettiin ”sattumalta” juuri Singaporessa, joka ei länsimaisittain ole vapaa oikeusvaltio. Kaikki seurantaan perustuvat järjestelmät ovat myös uhka yksityisyydensuojalle ja mahdollisessa synkässä tulevaisuudessa tarjoavat esiaskeleen totalitarismille. Lisäksi tällaisten järjestelmien perustaminen ja ylläpito maksaa. Anonyymi polttoaineen kulutukseen perustuva ruuhkamaksujärjestelmä ei tällaista mahdollisuutta tarjoa ja järjestelmäkin on valmiiksi olemassa.

Sen sijaan että väkipakolla ajettaisiin käärmettä pyssyyn eli autoilijaa bussiin, tulisi joukkoliikenteen houkutella omin avuin. Se edellyttää liikkujan kannalta kilpailukykyistä palvelua. Joukkoliikenne tulee saada nousuun muuten kuin katkeroittamalla tulevia käyttäjiä.

Liikennepainotteista valtuustoelämää

Vielä ennen kesälaitumia on yksi valtuuston kokous välittömästi eurovaalien jälkeisenä päivänä. Kaupunkisuunnittelulautakunta kokoontuu ainakin kaksi kertaa ja pitää yhden koulutuspäivän. Pitkä ja kuluttava kevät, ensimmäinen puolivuotinen kaupunginvaltuutettuna alkaa olla voiton puolella ja oppia on tullut paljon. Aivan varmasti edessä on vielä paljon lisää opittavaa, mutta perusasiat alkavat olla jo hanskassa.

Tein tänään ensimmäisen varsinaisen valtuustotekoni, aiemmin kun olen tyytynyt äänestyksen lisäksi kommentoimaan lyhyesti. Tein aloitteen raideyhteydeksi Tapiolan ja Espoon keskuksen välille. Aloitteen taakse tuli 15 valtuutettua lähes kaikista eri ryhmistä. Puolen vuoden kuluessa pitäisi saada jonkinlainen vastaus kaupunginhallitukselta, mutta joka tapauksessa kyseessä on pitkä prosessi, josta ei ola lähiaikoina odotettavissa palkintoa. Kyseistä yhteyttä ei ole määritelty maakuntakaavassa tai muussakaan. Tällaisena aikana investoinnitkin ovat kriittisessä tarkastelussa ja Raide-Jokeri on ensin saatava toimintaan.

Ajattelin huomenna ottaa osaa Espoon Kokoomuksen valtuustoryhmän isännöimään joukkoliikenneiltaan Sellossa klo 18. Aihe on muutenkin ajankohtainen kuin vain edellämainitun aloitteeni vuoksi. Tänään käsiteltiin lopulta pitkin kevättä pöydälle jätetty Johanna Karimäen aloite ja sen seuraksi kehittyneet kymmenkunta toivomusta, joista syntyikin paljon keskustelua. Espoossa on vahva tahto kunnanrajan vaikutuksen hälventämiseksi seutulipun hinnasta. Onko tuleva lippumalli sitten matkaan tai vyöhykkeisiin perustuva vaiko jotain aivan muuta ratkeaa tulevaisuudessa.

Kulttuuripuolella on edessä Mannerheimin syntymäpäivänä tämän hovitaiteilija Akseli Gallen-Kallelan museossa Pilvi-taidenäyttelyn avajaiset.