Samaan aikaan kun väkivaltarikoksista tuomittuja ulkomaalaisia ei voida karkottaa, valmistelee hallitus perustuslainmuutosta, jotta rikoksesta epäiltyjä syntyperäisiä Suomen kansalaisia voitaisiin karkottaa. Tähän asti kansalaisuus on merkinnyt oikeutta olla omassa kotimaassa. Nyt näyttää olevan parempi olla ulkomaalaisrikollinen, kuin suomalaisepäilty. Olkoonkin että lakiteknisesti karkottaminen ja luovuttaminen ovat eri asioita, on käytännössä kyse samasta asiasta: vastentahtoisesta maasta poistamisesta.
Tyrmistyttävää.
Näyttää siltä, että hallitus oli tosissaan julistaessaan Suomen kuuluvan kaikille. Näyttää myös siltä, että suomalaiset kuuluvat kaikille. Suomalaisista tehdään lainsuojattomia samalla kuin maahan tunkeutunut uuseliitti elää kansan siivellä lain yläpuolella. Vähän niin kuin siirtomaaisäntä siirtomaassa. Uuskolonialismi toimii etelästä pohjoiseen.
* * *
Suomen vahva laillisuusperinne ja perustuslain (tuolloin hallitusmuoto) ehdottomat säännökset ovat suojanneet kansalaisia erilaisilta luovutuspyynnöiltä historian saatossa. Kansalaisuudettomat ovat monesti tulleet luovutetuksi lähipiirin suurvalloille, mutta kansalaisuus on niin ehdottomasti suojellut, että tämän ansiosta Suomen mahdollinen osuus juutalaisten kansanmurhassa jäi toteutumatta. Jos tällaista ehdotonta luovutusestoa ei olisi ollut, kuinka olisikaan käynyt? Kuinka olisi käynyt suomalaisille poliitikoille, sivistyneistölle ja toisinajattelijoille vaaran vuosina ja suomettumisen aikana?
* * *
Pitkään valmisteltu ja vuonna 2000 voimaanastunut perustuslaki ei ehtinyt kauaa vanheta käsiin. Tullessaan poliitikot pitivät perustuslakiuudistusta niin tärkeänä, että jokaisen Suomen kotiin jaettiin itse perustuslaki tekstinä ja sitä selittävä opas. Perustuslaista toivottiin Raamatun viereen asetettavaa jokakodin perusteosta, johon suomalainen voisi luottaa. Ovatko perustuslain säätäjät olleet idiootteja? Miksi he vuosien huolellisen valmistelutyön jälkeen ovat aikaansaaneet sekundaa? Vai onko niin, että keskeiset säädöstyössä vaikuttaneet ovat nyt jääneet sivuun ja valta on siirtynyt uudelle ”tiedostavalle” sukupolvelle, jolta puuttuu historiallinen tietämys ja kyky nähdä kauas tulevaan? Ovatko nykyiset perustuslainmuuttajat pinnallisia carpe diem-hölmöjä?
Vuoden 2000 perustuslakia on toki haluttu muuttaa jo ennen tätäkin, muttei vielä hallituksen voimalla. Yksittäisiä puheenvuoroja ei tässä yhteydessä lasketa. Tänä vuonna tehdyt muutokset taas ovat luonteeltaan teknisiä ja valtioelinten sisäisiä suhteita käsitteleviä. Niitä ei voida pitää merkittävänä.
Sen sijaan kansalaisten perusoikeuksiin tehtävä muutos on merkittävä huononnus, joka sietäisi raueta muttei unohtua. Moisen hankkeen puuhailijat on syytä muistaa.