Tänään uutisoitiin, kuinka Liikkuva poliisi joutuu vähentämään henkilöstöään. Tällaisena taloudellisena aikana uutinen tuskin hätkähdyttää ketään, vaikka LP:n henkilöstövähennyksestä seuranneekin suoria vaikutuksia maanteiden liikenneturvallisuuteen. Lisäksi LP vastaa poliisitoiminnasta Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä tasavallan presidentin turvallisuudesta. LP avustaa harvennettua paikallispoliisiverkostoa hälytystehtävien ja muun peruspoliisitoiminnan hoidossa.

Suomi on turvallinen yhteiskunta, eikä meillä ole samanlaista tarvetta vahvoille poliisivoimille, kuin merkittävästi turvattovimmissa yhteiskunnissa. Jossain kuitenkin kulkee raja turvalliselle poliisin vahvuudelle, sekä ylä- että alaraja.

Yhdistyneet kansakunnat suosittelee poliisin minimivahvuudeksi 222 poliisia sataatuhatta asukasta kohden. Tällä siis tarkoitetaan varsinaisia poliisitehtäviä hoitavia virkamiehiä, hallinto sekä kansalliset poliisille uskotut lisätehtävät pois lukien. Suomi on Euroopan hännänhuippu 153 poliisillaan sataatuhatta asukasta kohden. YK:n suosituksen alittavat muut Euroopan maat ovat Norja (154), Tanska (194), Ruotsi (196), Islanti (203), Sveitsi (210) sekä Alankomaat (214). Ensimmäinen minimikriteerin ylittävä Euroopan maa on Liechtenstein, jossa poliiseja on 231 sataatuhatta asukasta kohden. Eurostat-Euroopan keskiarvo poliisin vahvuuteen on n. 335 sataatuhatta asukasta kohden.

Matkaa on paljon Valko-Venäjän (1442), Brunein (1074), Venäjän (976) vastaaviin lukuihin, mutta ne lienevät ylittäneet turvallisen vahvuuden ylärajan.

Vähäpoliisisia maita yhdistää korkea elintaso ja perinteinen väestöllis-sosiaalinen homogeenisyys ja varmasti muitakin syitä voidaan löytää. Yleensä näyttää siltä, että poliisien määrä korreloi kääntäen erilaisten yhteiskunnan hyvyyttä indikoivien mittareiden kanssa. Poliisien määrän kasvattamisessa on siis hyvä olla varsin varovainen, mutta YK:n suosituksen (222) ja Euroopan keskiarvon (340) välillä ollaan varmasti vielä turvallisilla tasoilla.

Päästäkseen YK:n suosituksen alarajalle Suomen olisi lisättävä poliisin vahvuutta n. 3500 sadalla hengellä, mikä tarkoittaisi n. 45 % kasvua. Budjettisummana tarvittaneen n. 340 miljoonaa euroa lisää.

Vastaavia vertailuja voitaisiin tehdä vaikkapa terveydenhuoltohenkilökunnan tai opettajien suhteen. Kun politiikka on julkisten menojen priorisointia, niin on hyvä myös miettiä kuinka suhtautua YK:n suosituksiin eri sektoreilla. Olisiko esimerkiksi järkevää hoitaa omat asiat kuntoon vai laittaa jo ennestään miljardin kehitysapuun vielä puolet (500 miljoonaa) lisää?