Amerikkalainen geopolitiikan tutkija George Friedman manaa madonlukuja Euroopan Unionille tuoreessa geopoliittisessa raportissaan. Häneen mukaansa käsillä oleva rahoituskriisi voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Friedman tuo ilmi perin perussuomalaisen lausuman ”EU onkin ongelma, eikä ratkaisu”.

Siltä se alkaa näyttää. Euroopan herrat ovat avaamassa Kreikalle ja muille mañana-maille pohjattoman piikin, jonka maksajina ovat muut eurooppalaiset veronmaksajat. Kriittisessä tilanteessa mikään esillä oleva vaihtoehto ei ole houkutteleva, mutta maksajan näkökulmasta lahjoituksen antaminen tuntuu tässä tilanteessa hukkan heitetyltä. Kataisen kaivoon ei lainata rahaa, vaan se on mennyttä, siis lahjaa.

Soinin ja Matikainen-Kallströmin peräänkuuluttamat reaalivakuudet olisivat ehdoton edellytys lainalle. Kreikan uutisotsikoihin päässeet perin mielenkiintoiset rahareiät ovat vain jäävuoren huippu, sillä maan talouden perusrakenne on mätä. Sen seurauksena valtion velka on moninkertainen bruttokansantuotteeseen nähden ja vientitase pahasti negatiivinen. Kreikka ei ole saamassa näillä näkymin koskaan sitä rahaa, millä lainat olisi tarkoitus maksaa takaisin.

Kreikka ei edes pyydä rehellisesti lahjaa, vaan lainaa. Tällaisena aikana Laokoon sanoin epäilen kreikkalaisia silloinkin kun he kantavat lahjoja. Saatika sitten pyytävät lainaa ilman vakuuksia. Nyt Kreikalle annettava apu on signaali muille Välimeren euromaille, että nämäkin tullaan pelastamaan. Annettavan signaalin pitäisi olla ihan toisenlainen ja Euroopan olisi näytettävä, että ilmain maiden omia välittömiä toimenpiteitä heikosti käy. Eurojärjestelmässä on aggressiivisesti levittyvä syöpä, joka viime kädessä tulee voida leikata irti. Kreikan ja muiden sääntöjä rikkoneiden maiden erottaminen euroalueesta on oltava realistinen uhka nyt ja tulevaisuudessa.

Nyt esillä oleva Euroopan pelastuspaketti on suuruusluokaltaan vaikeasti hahmotettava. Kaavailtu 110 miljardia euroa on niin suuri raha, että sen rinnalla Suomen aikanaan maksamat sotakorvaukset ovat mitätön historian juonne ja lähempi vertauskohta löytyy Marshall-avusta. Potti vastaa suurinpiirtein koko maailman vuosittaista kehitysapua; yhdelle maalle. Se on vajaa puolet Kreikan bruttokansantuotteesta.

Kreikan vararikko ei sekään ole hyvä vaihtoehto, ei kreikkalaisille tai muille eurooppalaisille, mutta ainakin se jättää liikkumatilaa vielä muille. Fiat-rahajärjestelmässä on omat sisäänrakenneut syynsä, miksi kukaan ei ole turvassa siinä vaiheessa kun luottamus rahayksikköä kohtaan alkaa katoamaan ja siksi kansalaiset tarvitsisivat reagointiaikaa mahdolliseen romahdukseen.

Tukipakettia vastustavat kaikki Euroopan kansat, myös kreikkalaiset. Vaan mitä tekevät kansan valitsemat edustajat?