Kielivapautta ajavan kansalaisaloitteen vauhti on ollut hyvä, mutta kaipaa vielä kiihdyttämistä. Olethan jo allekirjoittanut aloitteen ja markkinoinut sitä läheisillesi ja tuttavillesi? Vapautta ei vastusta kukaan järkevä, ellei satu olemaan erikseen kaivautunut jo juoksuhautaansa.
Levitä kielivapauden ilosanomaa!
Voit myös hankkia paperisia keräyslomakkeita ja ilmaantua ihmisten ilmoille keräämään. Lisätietoja saat täältä: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Phuuh! Kotiuduin juuri varsin tuloksekkaasta tapaamisesta. Valmistelimme yhdessä Samuli Voutilan ja Simo Grönroosin kanssa ensimmäisen version kansalaisaloitteeksi pakkoruotsin poistamiseksi Avoimen Ministeriön käsittelyyn. Ole hyvä ja käy antamassa tukesi aloitteelle.
Lähetin eilen Iltalehden lukijapalstalle lyhyen kirjoituksen vastauksena keskiviikon Iltalehdessä olleeseen Seppo Satamon kirjoitukseen. Täytyy muutama päivä nyt seurata tuleeko kirjoitus julkiseksi, mutta omille lukijoilleni sen joka tapauksessa julkaisen:
Seppo Satamo toi ansiokkaasti esiin pakkoruotsin ongelmia. Omakohtaisesti haluan lisätä, että ruotsi ei ole avain pohjoismaiseen yhteistyöhön, kuten monesti kuulee väitettävän. Olin viime viikolla Tanskassa pohjoismaisessa ystävyyskaupunkikokouksessa ja havaitsin että ruotsista ei ole hyötyä siinä yhteisössä. Virkamiesruotsini ei riittänyt tanskalaisten esitysten ymmärtämiseen eikä riittänyt matkassaolleiden suomenruotsalaisten äidinkielikään! Islantilaisetkin kommunikoivat englanniksi muiden kanssa. Yhteinen lopputulema, muistaakseni norjalaisen sanomana, oli ”We need to do something to this language problem!” Myös Suomessa meidän pitää reagoida muuttuneeseen maailmaan ja luopua kansalliseksi rasitteeksi muodostuneesta pakkoruotsista.
Perussuomalaisten vaaliohjelma julkaistiin viime perjantaina ja se on kerännyt paljon huomiota viikonlopun aikana. Nohevimmat pirut ovat kaivaneet sieltä esiin muutamia lauseita, jotka ainakin irtiotettuina ovat tollonoloisia, mutta 67 sivuun tietenkin mahtuu paljon tekstiä. Ilmeisesti noita muutamia kohtia lukuunottamatta siihen ollaan tyytyväisiä? En ole lukenut ohjelmaa, enkä tiedä luenkokaan perusteellisesti.
Pitkin talvea olen esittänyt kritiikkiä valmistelutyötä kohtaan, koska mielestäni poliittisten ohjelmien tulisi rakentua alhaalta ylöspäin ja hyväksyä lopulta puolueen korkeimmassa päättävässä elimessä puoluekokouksessa. Nyt ohjelma valmisteltiin salassa ja armollisesti annettiin samaan aikaan kansan ja ehdokkaiden luettavaksi.
Jollain tavalla minun tulee kuitenkin perehtyä asiaan ja aloitankin sen näin iteratiivisesti. Käyn ensinkin läpi Perussuomalaisten sivulla olevat esittelymateriaalit niitä kommentoiden. Aloitan yhteenvedosta.
Verotus
”Pääomavero 30 %:iin ja lievä progressio.”
Suhtaudun verotukseen kriittisesti ja mielestäni yleistä veroastetta on laskettava. Pääomatuloissa pitäisi kaventaa eroja ansiotuloihin ainakin keskimääräisten vuosiansioden tasoilla. Jos pääomatuloveron maksimi on tuo 30% ja progressio nousee siihen antaen pienemmät pääomatulot verovapaiksi ja vähän suuremmat ansiotuloveroprosenttien tasolle, niin kohta on kannatettava.
Lyhyenä harjoitelmana valtiovarainministeriön tietojen [2] perusteella laskettuna tuo 30%:n taso saavutettaisiin hieman yli 27600 euron vuotuisella pääomatulolla, jos pääomatuloistakin perittäisiin kunnallisvero ja muut ennakonpidätysmaksut. Nykyisellä vain valtiolle perittävänä verona taso on mahdoton laskea, koska ylin progressiotaso on 30 % ja kannettava vero lähestyy sitä rajattomasti.
”Suursäätiöt pääomaveron piiriin”
Periaatteena hyväksyttävissä, mutta käsitteenä suursäätiö on sen verran epämääräinen, että tähän sitoutumiseksi pitää perehtyä ohjelman sisältöön.
”Varallisuusvero palautettava”
Tätä on helppo vastustaa, sillä vanha varallisuusvero oli ajastaan jäänyt reliikki. Sen poisto oli poliittinen virhe eliitiltä ja palautusvaatimukset peilautuvat sitä vasten. Vaikka varallisuusveron palautusta vastustan, niin varallisuutta voi silti verottaa; se ei ole kategorisesti verotuksen ulkopuolella. Mielestäni hyvässä varallisuuden verottamisessa on kyse laiskan varallisuuden piiskaamisesta tuottavaksi.
”Arvonlisävero säilytettävä nykyisellä tasollaan”
Mielestäni arvonlisäveroa tulisi kauttaaltaan laskea roimasti, mutta koska poliittinen diskurssi pyörii sen korottamisen ja korottamattajättämisen ympärillä, on tähän helppo tyytyä.
”Tässä tilanteessa ei ole mahdollista alentaa palkkaveroja”
Inhorealistinen toteamus jonka taustalla elää toive palkkaverojen alentamisesta. Hyväksytään arvosanalla approbatur.
”Harmaan talouden kitkennällä lisää verotuloja”
Tämä on juuri niinkuin pitääkin. Mielelläni lisään myös ”mustan talouden kitkennällä lisää verotuloja”.
”Vaalikauden aikana pienet korotukset alkoholi- ja tupakkaveroon”
Vastustan verotuksen kiristymistä, mutta yksittäisten veroluokkien korotukset voivat olla hyväksyttävissä osana laajempaa verotuksen keventymistä.
”Maa- ja metsätalousmaalle ei kiinteistöveroa”
Juuri näin. Periaatteessa voisin hyväksyä tämänkin asemakaava-alueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä.
”Energiaverojen korotukset peruttava. (Rahoitetaan palauttamalla työnantajien Kela-maksu.)”
Ensimmäiseen kyllä, rahoitukseen approbatur. Työn hinta on Suomessa liian korkea ja turvataksemme suomalaisen työn ja yrittäjyyden pitäisi työn hintaa saada alennettua. Alennuksen tulisi kohdistua siihen osaan, joka jää palkanmaksajan maksaman summan ja palkansaajan vastaanottaman summan väliin.
Leikkaukset
”Yritystuet -200 miljoonaa euroa
Kehitysapu -200 miljoonaa euroa
EU-jäsenmaksut -200 miljoonaa euroa, josta Iso-Britannian jäsenmaksuhelpotus
-74 miljoonaa euroa”
Kyl kyl. Kehitysavun lakkauttaisin kokonaan pikaisella aikataululla ja yritysttuetkin lopulta. Näillä vaatimuksilla päästänä hyvään alkuun ja oiekaan suuntaan.
”Maahanmuuton kustannukset (mm. perusteettomat turvapaikkahakemukset, ylipitkät käsittelyajat ym.)”
Iso kyllä!
”Hallinnon ja byrokratian leikkaaminen esimerkiksi maa- ja metsätalous ja ympäristöministeriön yhdistäminen luonnonvarainministeriöksi”
Hallinnon ja byrokratian leikkaamiseen iso kyllä, mutta tuollaista ministeriöiden yhdistämistä olen jo ehtinyt vastustamaan.
”Pakkoruotsin kustannukset”
Iso kyllä!
”Kriisinhallintajoukkojen menot”
Mielestäni Suomen tulee olla mukana myös sotilaallisessa kriisinhallinnassa, joten tähän seikkaan kannaottaminen vaatii taas varsinaiseen ohjelmaan perehtymistä. Tarkennusvaraa näissäkin kuluissa varmaan on.
”Lähialuetukien vähentäminen”
Lähialuetuet ovat eräänlaista kehitysapua, mutta ne eivät kohdistu samalla tavalla kohdealueen talouteen, vaan lähinnä ympäristöön ja suomalaiskansalliseen kulttuuriin. Suhtaudun varauksilla tämän otsikon leikkauksiin, mutta pitää perehtyä ohjelmaan.
”Puolue- ja lehdistötuet sekä eduskuntaryhmien kansliamäärärahat”
Painava kyllä.
Rakenteelliset uudistukset
”Kuntien määräksi 200-230 ilman pakkoliitoksia”
Kuntasektorin ongelma ei ole kvantitatiivinen vaan kvalitatiivinen. Pidän kuntien lukumäärään pureutuvaa keskustelua irrelevanttina ongelmien ratkaisemiseksi ja vahingollisena muuten. Pakkoliitosten suhteen olen samaa mieltä.
”Kuntayhtymien palauttaminen demokraattiseen kontrolliin”
Mjuu, pitäähän niiden olla. Vahvempaan kannanmuodostukseen pitää taas perehtyä ohjelmaan.
”Omaishoito Kelalle”
Ottiatuotajaa, pitää perehtyä asiaan.
”Terveydenhuollon rakenteelliset uudistukset. (Kustannuserot eri sairaanhoitopiirien välillä ovat huomattavat. Hoidollisesti, laadullisesti ja taloudellisesti parhaimmat käytännöt vallitseviksi.)”
Tämä vaikuttaa ihan hyvältä ja kannatettavalta, mutta pitää tässäkin perehtyä ohjelmaan.
Viikko en ehtinyt vierähtää vaaleista ja kaikenlaisia ajatuksia tuloksesta on tullut. Jätän ne ilmeisimmät ja moneen kertaan toisaalla käsitellyt aiheet kaluamatta ja lisään rokkaan vain, mitä mielestäni en ole muualta huomannut.
Eduskunnan vanheneminen on huolestuttavaa. Nyt valittiin aiempaa enemmän yli 60-vuotiatia, kun alle kolmekymppisten edustajien määrä tippui kahteen. Nestoriksi nousi Vasemmistoliiton torjuntataisteluun valjastama vanha sotaratsu Claes Andersson. Kaikeksi harmiksi Jaakko Laakso onnistui uusimaan paikkansa, vaikka äänimäärä romahtikin. Olisin paljon mielummin nähnyt Clasun jälkeen toisena Vasureiden edustajana vaikkapa Jussi Saramon kuin tuota iänikuista kommunistijäärää. Demareiden romahdus osui ihan oikeaan osoitteeseen, mutta parin paremman demarin olisin suonut uusivan mandaattinsa, nimittäin Risto Kuisman ja Maija Raskin, joka opetusministerinä ollessaan ajoi pakkoruotsin poistoa. Kun nyt demareita kuitenkin tuli valituksi eduskuntaan kokonaista 45 henkeä, olisin kahden heistä suonut olevan Antti Lindtmanin ja Osku Pajamäen, joka on puhunut viisaita työvoimapulasta, [2].
Vihreitä en erityisemmin jää kaipaamaan, mutta toki Tarja Cronbergin tippuminen harmittaa sikäli, että tämä oli vihreistä fiksuimpia. Nyt eduskuntaryhmä jää… no jätetään heidän kommentointinsa Laitiselle. Ainoa hyvä puoli tässä näyttää olevan se, että nyt oikeasti keskustellaan vaalijärjestelmästämme. Vaikka nyt esillä olevat vaihtoehdot ovatkin vain purkkakorjauksia nykyiseen paskaan systeemiin, on keskustelu itsessään jo avannut mahdollisuuden järjestelmän muuttamiselle. Nyt kun vain saataisin ajettua parempia vaalitapoja [1], [2] esille.
Porvaripuolella ei mieltä rasittavia putoamisia tapahtunut, paljolti vaalivoiton ansiosta, mutta Mikko Ahvenainen oli kyllä oikeassa siinä, että Suomeen olisi vihdoin pitänyt valita alle 20-vuotiaskin kansanedustaja.
* * *
Oma äänimääräni tippui tarkistuslaskennassa 699:ään, mikä tietysti harmittaa, muttei muuta mitään. Tarvittava lisä-äänimäärä kansanedustajanpaikkaan kasvoi hieman tasaan 350 ääneen. Kaiken kaikkiaan pitää olla tyytyväinen ja nytkin tulos antaa vahvan pohjan ensi vuoden kunnallisvaaleihin. Sain Espoossa 250 ääntä, mikä Soinin vedolla varmasti riittää valtuustopaikkaan.
Kunnallisvaalit tosin ovat hyvin erilaiset vaalit eduskuntavaaleihin nähden, eikä mitään takuuta äänimäärän säilymisestä ole. Vaalikampanja on otettava kunnallisvaaleissakin tosissaan. Kuten aiemmin olen maininnut, niin kunnalisvaalit ovat kuitenkin siinä mielessä mukavammat vaalit, että vaikkei tulisikaan valituksi, niin silti tulee valituksi. Nyt olen teknisessä lautakunnassa varajäsenenä ja tiejaostossa varsinaisena jäsenenä. Muhkeammalla äänimäärällä heltiää arvokkaampia lautakuntapaikkojakin.
Onko jo nyt halukkaita kampanjapäälliköiksi?
Maahanmuuttopolitiikka
Suhtaudun kriittisesti monikultturismiin ja laajamittaiseen maahanmuuttoon. Tarkemmin voit lukea asiasta seuraavista bloggauksistani:
Lyhyesti esitetynä sisältö on tämä:
Lisää voit lukea muista maahanmuuttoa käsittelevistä kirjoituksistani.
Yleispolitiikka
Yleispolitiikan puolella en erityistä vaaliohjelmaa laadikaan. Lyhyesti tavoitteeni ovat seuraavat:
Jos haluat kysyä kantaani johonkin asiaan, voit tehdä sen palautelomakkeen avulla.
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Kokoomus rekrytoisi työväkeä ulkomailta. Tämä kertookin osuvasti, mitä työväkeä Kokoomus on lähtenyt edustamaan. Artikkelin mukaan Kokoomus laskee työperäisen maahamuuton tarpeeksi ensi vaalikaudella minimissään 40 000 henkeä, mikä tarkoittaisi nykyisen ulkomaalaisväestön kasvattamista yli 35% neljässä vuodessa! Siis sen lisäksi, mikä olisi tulossa ilman rekrytointiakin. Tällainen jos mikä rikkoo yhteiskunnan.
Jatka lukemista