Taas tuli istuttua pitkä ilta valtuustossa ja tällä kertaa pöytäkirjantarkastajan roolissa. Piti seurata tikkana menoa ja kirjata ylös tehdyt esitykset, kannatukset ja muut ehdotukset. Tämä hieman häiritsi normaalia valtuustotyöskentelyä, mutta pidin puheenvuoron veronkorotusta vastaan ja kannatin veron palauttamista 17,50%:iin, kun kaupunginhallituksen esitys oli 17,75%. Kyse ei ole suurista summista, mutta kysymys on periaatteellinen.

Tein myös Entresse-asian johdosta seuraavan aloitteen:

Viime aikoina espoolaisia ja muita maan asukkaita on puhuttanut uutinen, jonka mukaan Espoon eräästä kirjastosta on erotettu uskonnonharjoituspaikka tietyn uskonnon edustajille. Kohun saattelemana kirjastonjohtaja poisti rasistiselta haiskahtavan varauman ja ilmoitti kyseisen tilan olevan vapaa kaikkien uskontojen edustajien käyttöön. Tila kuitenkin purettiin välittömästi kyseisen tietyn uskonnon juhlakauden päätyttyä. On myös muistettava, että kaikillekin uskonnolliselle ryhmille yhdessäkin varatut tilat tosiasiassa loukkaavat uskonnottomien veronmaksajien yhdenvertaisuutta.

Tosiasiallisesti kyse oli yhden ryhmän suosimisesta yli muiden. Veronmaksajien kustantama tila annettiin pienen ryhmän haltuun ja näin loukattiin julkishallinnon maallisuutta. Espoon uskonnottomia ja toisuskoisia veronmaksajia hyväksikäytettiin ja suurta yleisöä petettiin.

Erityisen irvokasta tilanteessa oli se, että uskonto tunkeutui kirjastoon. Tunnetun historian ajan uskonnot ovat ilmentyneet sivistyksen, tieteen ja kirjastolaitoksen vihollisina. Muun muassa Aleksandrian kirjaston tuho, kiellettyjen kirjojen luettelot, sensuuri ja inkvisitio muistuttavat meitä tästä.

Uskonnonvapaus on perusoikeus, mutta julkishallinnon on oltava maallinen eikä se saa suosia tai syrjiä mitään uskontoa. Parhaiten tämä onnistuu, kun uskonnot pidetään kokonaan erillään maallisista palveluista.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vastaisuudessa Espoon kaupungin omistamissa tai hallitsemissa toimitiloissa ei kannusteta minkään uskonnon harjoittamiseen varaamalla erillisiä tiloja minkään uskonnon harjoittamiseen.

Emme esitä, etteikö soveltuvia tiloja voitaisi vuokrata uskonnollisille ja muille yhteisöille yleisin ja yhtäläisin ehdoin näyttely-, esittely- ja vastaaviin tarkoituksiin.

Katsomme ainoastaan, että uskonnollisten ryhmien, yhdessä tai erikseen, suosiminen julkishallinnon tiloissa ei ole Espoon kaupungin tehtävä ja tästä syystä tilojen erottaminen uskonnonharjoittamista varten kaupungin tiloissa on jatkossa kiellettävä.

Aika näyttää miten siihen vastataan.